Liikunta ja hyvä olo

Tuli helteet, lakkasin liikumasta ja aloin nauttimaan paikallaan olosta. Makasin rannalla, lilluin lämpöisessä vedessä, vedin jäätelöä ja mansikoita, minusta tuli laiskiainen. Meni viikko, vähän toista ja huomasin olevani allapäin. Tutkin itseäni, miksi minusta tuntui tältä? Vaikka elämässä oli paljon muutoksia en tuntenut itseäni stressaantuneeksi, lähinnä toiveikkaaksi ja vapaaksi. Mutta mieli oli maassa. Yritin höllätä vielä enemmän, jätin siivoamatta (koska se on tyhmää), jätin opsikeluiden dead linet omat arvoonsa ja tuijottelin Frendejä. Mutta nyt oli tullut mitta täyteen Frendeissäkin.

Sitten tuli sadepäivä ja päätin lähteä kuntosalille, todella pitkästä aikaa. Väänsin tunnin, hikoilin ja ähisin. Lähdin pois hymy huulilla! Mitä ihmettä tapahtui?

Hyvät ystävämme hormonit. Hormonit saavat minut suklaahirviöksi kerran kuussa, tuudittavat minut nukkumaan pimeällä, laittavat vereni kiertämään paniikissa ja tekevät minulle hyvän olon. Serotoniini, dopamiini ja endorfiini tuottavat aivoihimme mielihyvän tunteita. Ja se tapahtui, hormonit syöksyivät systeemiini ja saivat minut hymyilemään!

Kun muistelen aikaa, jolloin liikunta ei kuulunut millään tapaa arkeeni, olihan se aika matalavireistä. Matalaa, jossa oli vielä suvantoja. Perusarki ei ollut positiivista, se oli saamatonta ja hidasta koko ajan. Kun liikunta tuli osaksi omaa arkeani, muistan ihmetelleeni, miten paljon ehdin ja jaksan tehdä. Sohvalta satunnainen nouseminen olikin muuttunut täydeksi kalenteriksi ja kaikesta tuli hyvä olo. Kuntosalin lisäksi aloitin yin joogan, joka vei hyvän olon tunteen ihan toiselle tasolle. Kehoon tutustuminen, aineenvaihdunnan kiihtyminen ja meditatiivinen tila olivat lähes tajunnan räjäyttäviä. Vieläkin tiedän, että kaiken henkisen pahanoloni saan katoamaan joogasalilla; yinilla tai jollin energisemmällä joogalla.

Liikuntakokeiluista olen saannut myös semmosista onnistumisen iloa, mitä en ole muualla kokenut. Olen käynnyt ihan jännäkakan rajamailla ja selvinnyt, tai epäonnistunut. Mutta lopputuloksellakaan ei ole ollut väliä kun hormonit ovat virranneet kehossa ja aiheuttaneet ihanat pärinät.

" Mene lenkille ja piristy" sisältää kyllä vankan totuuden. Vaikka lähteminen ja tekeminen voi olla hetken aikaa tuskaa, lopussa tuleva hyvä olo korjaa kaiken!